Kesä(kö)?

Olisko tämä nyt vihdoin se kesä? Tässä parina päivänä nyt aurinko paistanut ja noin. 20 astetta lämmintä!

Moikka moi taas pitkästä aikaa! Viime postauksesta olikin jo tovi aikaa. En muista olenko täällä blogissa kertonutkaan, mutta oltiin siis Sohvin kanssa maanantaista perjantaihin hevosleirillä! Lauantaina sitten oltiinkin äitin kanssa kirkolla pitämässä peräkonttikirppistä, ja eilen sunnuntaina käytiin katsomassa kesäteatteri, jossa isäni esiintyy. Leiriltä on tulossa varmaankin vielä tällä viikolla postausta, jos vain kerkeän! Tällä viikolla nimittäin alkaa meidän harrastajateatterin kesäteatteri esitykset, joissa miä en ole lavalla kylläkään, mutta muuten sitten auttamassa kaikessa. Niin ja lauantai miulla ainakin on jo ihan täysi! Tuli nimittäin taas kili keikka, jonne lähdetään lauantaina viemään Vili ja Lilli Sohvin kanssa. Sieltä sitten pitäisikin keretä vielä näytökseen taas.

Mutta tästä tuli tälainen pieni päivitys postaus, johon laitan vielä muutamat kesäiset kuvat Siiristä, jotka ovat ennen leiriä otettu! Joko teidän mielestänne tämä on ihan oikea kesä kelien puolesta?

Hyvää juhannusta!

Villiä juhannusta toivottavat Vilma ja Siiri näiden kuvien myötä!

 

 

Hevostelua

Olin tuossa Sohvin luona taas muutaman päivän, keskiviikko illasta perjantai iltapäivään. Ja kerettiinhän me siinä sitten vaikka mitä tehdä, ja nyt miulla on jopa kuvamateriaalia miun yhdestä ratsastuskerrasta Sónatalla, keskiviikko iltana. Kiitokset kuvista Sohville!

 

Valitettavasti meijän ratsastuksen aikana pihatiellä oli pari häiriöntekijää. Jännittävä pyöräilijä meni nimittäin ohi keskeyttäen meidän ravipätkän, sekä autoa jouduttiin kerran väistämään. Mutta siis ei me mitän ihmeellistä tehty, Sohvi laitto meille muutamat ämpärit pujotteluksi jota muutaman kerran mentiin. Mutta mennään kuviin ja selitän siellä kuvien välissä sitten enemmän!

 

 Mentiin ensin ihan vain käyntiä pari kertaa, ja toisella kerralla taisin pujotella jo ämpärien ympäri.

Piti meidän yrittää peruttaakin punaisen ämpärin kohdalla, mutta se ei oikein onnistunut tällä kertaa, koska hevonen tekikin täyskäännöksen. Muutaman kerran yritettiin, mutta aina sama juttu, joten rupesi miuakin ihan naurattamaan! :D Siitä alla oleva kuva!

 

 Kyllähän me sitten ravattiinkin, ja itseasiassa taidettiin pujotellakin vähän sovelletusti ämpäreitä -samalla tavalla kun en olisi ämpärien ympäri päässyt kuin käynnissä. Kuten ylempänä mainitsinkin, yhden meidän ravipätkistä pysäytti pyöräilijä, mutta ei onneksi ei mitään vakavempaa kuin pysähdys.

 Aika hyvin miäkin alan jo pysyä ravissa Sónan selässä, joskus kun se oli niin hirmusen vaikeaa!

 Yksi laukka pätkäkin me yritettiin ottaa, ja laukattiin me ehkä kaksi askelta, mutta Sóna päättikin töltätä. No, mikäs siinä, tasaista kyytiä!

Pakko vielä laittaa loppuun ihan ylisöpö kuva Eemelistä, jonka nappasin hevosten ollessa laitumella! <3 Jos haluat nähdä enemmän miun ottamia kuvia, niin menepä tänne

 



DIY Kukkakaulapanta

Tänään olisi vuorossa vihdoinkin kukkakaulapannan DIY-ohje! Saa nähdä mitä tästä tulee, mutta toivottavasti joku saa tästä jotain irti!

 

Kaulapannan kannattaa olla sellainen, jota ette normaalisti käyttäisi, sillä se voi mennä vähän voikukkaan tämän jälkeen. Itselläni oli tuollainen kaulapanta, jonka olemme joskus voittaneet jostakin arvonnasta, mutta joka ei ole Siirille hyvä jokapäiväiseen käyttöön, sillä on niin kapea. Kaulapanta kuitenkin nipin napin menee Siirille kaulaan (viimeisessä reiässä sopiva!).

Voikukkaseppeleen tekimiseen on varmasti monia erilaisia tapoja, joten tee niin kuin sinä osaat. Viimeisestä kuvasta näkee parhaiten, kuinka minä tein seppeleen. Mutta siis rupeat vain "punomaan" kaulapannan ympärille voikukkaseppelettä niin, että kaulapanta peittyy. Kannattaa katsoa että kukat menevät nätisti rivissä, ettei kaulapanta sitten näy!

Ja näin jatkat niin pitkälle kuin kaulapantaa riittää!

 

 Loppuun kannattaa laittaa vielä pieni kuminauha, jotta voikukkien varsien päät pysyvät kiinni, eikä seppele purkaannu.

Ja siinä on valmis kukkakaulapanta!

Kertokaas oliko teille jollekkin tästä apua! Tai aiotteko kokeilla tätä?

"Emännän synttärit"

"Siiri täällä moi! Vihdoinkin tuo emäntä päästi mut itse tänne blogiin kirjoittelemaan. Ollaan me aina sovittu niistä sen kirjoittamista jutuista, mitä pitää kirjoittaa ja milloin. Mutta nyt kuitenkin kertoisin teille tästä päivästä, meillä oli nimittäin juhlapäivä, emännän synttäri."

 

"Aamulla ensimmäisenä jo heti vähän yli yheksän ne tuli keskeyttämään meijän kauneusunet. Siis voitteko kuvitella?! Jo vähän yli yheksän! Mutta onneksi ne laulo mulle ja toivat ruokaakin, jota kylläkin väittivät emännän aamupalaksi. No, onneksi minäkin sain osani siitä!"

 

"Aamupäivän ne vain siivosivat ja leipoivat, ja unohtivat miut melkein kokonaan! Onneksi emännän pikkuveli muisti mut ja ja käytti lenkillä. Valitettavasti jouduttiin kyllä auton kyytiin, kun tuli niin kuuma ku oltiin kävelty sen kanssa jo neljä kilometriä! Jouduin sitten emännän jalkatilaan takapenkille..."

 

"Päivälle ne sitten vielä väkersivät miulle kukkaseppele-kaulapannan (vink vink, siitä tulossa myöhemmin DIY-postausta!) ja kuvia otettiin, kera kuplien. Ihmiset kutsuivat niitä saippuakupliksi, ja mun mielestä ne oli aika pelottavia... Onneksi ne eivät moneen kuvaan päässet! Mutta nyt, katselkaa kuvia:"

"Siinä se nyt sitten on, 14-vuotias emäntäni. Ei kuulemma tuntunut kovinkaan erilaiselta kuin 13-vuotiaanakaan. "

 

"Mutta kertokaa toki mitä piditte välillä tällaisesta mun, Siirin, kirjoittamasta postauksesta! "

2 vuotta + valjasongelmaa

Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, paljon onnea VILLI MEININKI, paljon onnea vaan!

 

Varmaan tajusittekin jo, että tämä blogi täyttää tänään kaksi vuotta! Kaksi vuotta sitten istuin sohvalla tietokone sylissäni, ja kirjoitin ensimmäistä "Tervetuloa!" postaustani. Paljon on kahdessa vuodessa tapahtunut. Blogi on muuttunut kokonaan koirablogiksi, valokuvat muuttuneet paremmiksi, teksti sujuvammaksi yms. Myös teitä ihania lukijoita on kertynyt yli kaksikymmentä! <3

 

Mutta siirrytäämpä sitten postauksen toiseen asiaan, nimittäin meidän valjas ongelmaamme. Jotkut varmaan muistavat tämän postauksen, jossa esittelin Siirin uudet valjaat. Tällä hetkellähän meiltä löytyvät nämä kahdet valjaat:

 

(Kuvat ovat puhelimellani otettuja, joten en saanut käännettyä niitä toisin päin)

No, mikä tässä nyt sitten on ongelma? No se että tuo koira saa vedettyä itsensä molemmista läpi!

 

Eli siis Siiri pääsee karkaamaan noista molemmista valjaista. Sen takiahan me nämä toisen malliset ostettiin, ettei tuo pääsisi irti niistä, mutta näin kävi. Tai on käynyt jo muutaman kerran. Pitäisi siis taas löytää uudet valjaat- sellaiset joissa Neiti pysyisi. Kaulapannastakin tietysti voisi taluttaa, mutta itse en ainakaan henkilökohtaisesti siitä Siirillä lenkillä tykkää. Valjaat ovat paljon mukavammat niin omistajan kuin koirankin mielestä. Mutta nyt kysyisinkin teiltä, mitkä voisivat olla sellaiset valjaat, jotka pysyisivät Siirinkin päällä? Kertokaa toki kommenteissa mitä valjaita suosittelisitte ja miksi!

 

En muuten tiedä miten saan teille nyt postauksia kirjoitettua, meidän koneemme netti ei nimittäin jostain syystä toimi, ja tätä postaustakin kirjoitan äitini koneella. Mutta yritän kuitenkin parhaani!