Hiihtoloman koirapuistoilut

Moikka! Me ollaan tällä viikolla vietetty hiihtolomaa, ja jo eilen kerettiin mummolaan sukuloimaan (tai no oikeastaan viemään Muru koirapuistoon...). Tarkoituksena oli siis viedä koirat yhdessä koirapuistoon ja jättää Siru siksi aikaa lepäilemään, saa vanhus olla hieman ilman pentua! Kirpeässä pakkasaamussa siis sunnattiin näiden vintoiden kanssa koirapuistoon.

Koirapuistossa meno oli hyvin villi, vaikka Dumboa hieman jännittikin hieman kauempana oleva traktori joka auraili teitä. Vauhtia silti riitti! Ja vaikka vauhti olikin ihan hullu koirapuistossa, jännitys alkoi vasta meidän lähdettyä sieltä. Puistosta lähdettiin siis aivan normaalisti, äitini nappasi Siirin hihnaan ja minä Murun. Lähdettiin siinä sitten kävelemään mummolaan päin, eikä vielä kovin kauas ehdittykään kun oli aika ison risteyksen kohdalla mennä tien yli. Ennen kuin tietä lähdettiin ylittämään, kuului kliks ja hetken hämmästyksen jälkeen tuli paniikki. Pennun pannan klipsu osa oli revennyt ja nyt pentu juoksenteli keskellä tietä. Hetken aikaa jo ajattelin että en ollut laittanut hihnaa kunnolla kiinni ja se irtosi pannasta, mutta ei kyllä se pannan metalliosa petti. Onneksi oltiin niinkin hiljaisessa kylässä että vain yksi auto siihen risteykseen satui ja sekin tietenkin ajoi hyvin hiljaa ja kerkesi nähdä Murun. Siinä sitten hetki meni kun yritettiin sitä kiinni saada, tosin meidän onneksemme Muru on vielä niin pentu että kun kyykistyi maahan ja huusi nimeltä juoksi se suoraan syliin. Kiepautettiin siinä sitten kaulapannan ympäri hihna jotta saataisiin Muru talutetua kotiin asti.

Vähän aikaa siinä sitten taas käveltiin kävelytiellä ison tien vieressä, kunnes tajuan että koira on taas irti. Ja tällä kertaa ilman mitään. Koko kaulapanta nimittäin katkesi. Kaiken lisäksi miulla oli vielä Siirikin juuri sillä hetkellä toisessa kädessä, joten taisi siinä pari kirosanaa tulla sekä miulta että äitiltä, ja ei muuta kuin Siiri äitin käteen ja miä kyykyyn huutelemaan. Tällä kertaa oli onneksi sama juttu ja Muru juoksi suoraan syliin. Oli vain semmoinen pieni epätoivoinen olo siinä kohtaa kun istuin keskellä kävelytietä vilkas koiranpentu ilman mitään varusteita sylissäni. Suunnitelmissa oli soittaa papalle että tuleppas hakemaan meidät täältä että pennulla ei ole enää ehjää kaulapantaa, kunnes tajusin, että Siirillä on sekä valjaat että kaulapanta joten voimme laittaa Siirin kaulapannan Murulle loppumatkaksi! Siinä sitten säädettiin Siirin kaulapanta pienemmälle niin saatiin Murukin kotia asti talutettua.

Tästä reissusta ei siis jännitystä puuttunut! Meidän onneksemme kuitenkin kylä on hyvin hiljainen näin talvisin eikä kohdallemme sattunut kävelijöitä tai koiria, joten vähällä selvittiin. Mutta nyt on kuvien vuoro!

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29. 

30.

31.

32.

Mikä näistä oli lempparikuvasi?