lauantai 29. huhtikuuta 2017

Hyvää vappua! + tauko

Moikka! Näin heti aluksi haluan toivottaa teille oikein ihanaa vappua! Me otettiin vähän vappu kuviakin viime viikolla, ja nyt niitä tulikin tähän postaukseen ihan hirmuisesti... Mutta kuten olette varmastikin huomanneet, täällä blogissa on ollut hyvin hiljaista tämän vuoden puolella eikä postauksetkaan ole olleet mitään erityisen kiinnostavia. Nyt olenkin jo jonkun aikaa miettinyt tämän blogin kohtaloa, ja vaikka kuinka kauhealta se tuntuukin, olen tullut siihen päätökseen, että tämä blogi jää tauolle. Blogia en ole siis kokonaan lopettamassa tai suinkaan poistamassa, mutta tauon pituudesta en osaa sanoa mitään. Ehkä miä palaan tänne jo pian, ehkä en koskaan. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, ettei miulla riitä aikaa, inspiraatiota tai aiheita tämän blogin kirjoittamiseen. Mielikuvitus ei riitä keksimään yhdestä seurakoirasta juttua tarpeeksi usein, eikä pelkkiä kuviakaan tule tarpeeksi otettua. Ratsastaminenkin on jäänyt hyvin vähäiselle viime aikoina, joten siitäkään ei oikein juttuja saa. 

Tämä blogi jää siis tauolle, mutta jatkossa tulen kuitenkin päivittämään ahkerasti instagramia @villimeininki, josta voi sitten seurailla Siirin menoa. Lisäksi miulla on myös toinen blogini osoitteessa vilmakotro.blogspot.fi , jossa luultavasti tulee sitten näkymään Siiriäkin tulevaisuudessa. Näissä kahdessa paikassa kannattaa siis seurata jatkossa, jos haluaa nähdä Siiriä. Myös snapchatissa @vilmakotro näkyy Siiriä suht usein. Ehkäpä joskus Siiriä voi nähdä miun harvoilla youtube videoillakin! Kokonaan ei siis Siirin someilut lopu, ainoastaan jää tauolle täällä blogissa. 

PS. Pienenä vinkkinä jos tämän blogin harvat hevostelut kiinnostivat, olen ensi kesänä menossa Islantiin ratsastamaan, ja siitä teen varmasti juttua toiseen blogiini! :)
























sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Kun pää lyö tyhjää

Moikka! Niin se on yli kaksi viikkoa vierähtänyt edellisestä postauksesta. Ja ei, ei sen takia ettei aikaa olisi ollut vaan sen takia ettei mitään postattavaa ole ollut! Mielessä ei ole siis liikkunut yhtään mitään ideaa mitä voisin tänne postata. Joten, nyt olisikin teidän vuoro antaa miulle postausideoita!  Jospa saataisiin tämäkin blogi aktiivisemmaksi nyt kevään aikana. Kaikki mahdolliset ideat ovat siis tervetulleita! Nyt vielä muutamat snapchat kuvat tähän loppuun :)

Snap: @vilmakotro




tiistai 7. maaliskuuta 2017

Mitä meille kuuluu?

Moikka! Blogissa ei oo ollu mitenkään erityisen hiljaista viime aikoina vaan olen saanut tehtyä n. kerran viikkoon uuden postauksen tänne. Mutta vaikka postauksia onkin tullut, en miä siltikään ole teille oikeastaan meidän kuulumisiamme kertonut. Nyt oli siis varmastikin korkea aika tulla kertomaan mitä meille kuuluu!

Voidaan aloittaa sillä, että hyväähän meille kuuluu. Hiihtoloma me vietettiin aurinkoisissa merkeissä, ja nämä tämän postauksen kuvat ovatkin meidän kylän lauantaisesta ulkoulutapahtumasta, johon Siirikin pääsi meidän mukaamme ja tapasikin pari uutta koirakaveria! Ilma oli mitä ihanin, aurinko paistoi ja oli muutaman astetta pakkasta. Hiihtoloman aikana saatin myös aikaiseksi rakentaa Siirille uusi väliaikainen tarha, nyt kun kevät tulee ei Siiri meinaa enää pysyä pihalla irti on sitä pidettävä taas kiinni. Ja väliaikainen tarha vain siksi, että meidän piha ilmeisestikin käännetään kokonaan ympäri (?) kaivurilla, joten olisi ollut aivan turhaa tehdä Siirille tässä vaiheessa hyvin hieno tarha joka kuitenkin jouduttaisiin jossain vaiheessa purkamaan kaivurin alta.

Ja koska aurinko on ihanasti jo lämmittänyt tuolla ulkona, on Siirikin nukkunut jopa ihan lumihangessa! Keväisin Siirin lempparipuuhaa on siis nukkua auringossa, ensin meidän oven edessä terassilla ja tarpeeksi lämpimillä keleillä jopa siellä lumihangessa. Luulen, että tässähän nämä meidän tärkeimmät kulumiset sitten olikin. Eli ei mitään maata mullistavaa! Mitä teidän koirillenne kuuluu?






ps. Jos jotakuta kiinnostaa miun ensivuoden opiskelu suunnitelmat, olen kirjoittamassa siitä tällä viikolla postausta toiseen blogiini http://vilmakotro.blogspot.fi/ !

tiistai 28. helmikuuta 2017

Hiihtoloman koirapuistoilut

Moikka! Me ollaan tällä viikolla vietetty hiihtolomaa, ja jo eilen kerettiin mummolaan sukuloimaan (tai no oikeastaan viemään Muru koirapuistoon...). Tarkoituksena oli siis viedä koirat yhdessä koirapuistoon ja jättää Siru siksi aikaa lepäilemään, saa vanhus olla hieman ilman pentua! Kirpeässä pakkasaamussa siis sunnattiin näiden vintoiden kanssa koirapuistoon.

Koirapuistossa meno oli hyvin villi, vaikka Dumboa hieman jännittikin hieman kauempana oleva traktori joka auraili teitä. Vauhtia silti riitti! Ja vaikka vauhti olikin ihan hullu koirapuistossa, jännitys alkoi vasta meidän lähdettyä sieltä. Puistosta lähdettiin siis aivan normaalisti, äitini nappasi Siirin hihnaan ja minä Murun. Lähdettiin siinä sitten kävelemään mummolaan päin, eikä vielä kovin kauas ehdittykään kun oli aika ison risteyksen kohdalla mennä tien yli. Ennen kuin tietä lähdettiin ylittämään, kuului kliks ja hetken hämmästyksen jälkeen tuli paniikki. Pennun pannan klipsu osa oli revennyt ja nyt pentu juoksenteli keskellä tietä. Hetken aikaa jo ajattelin että en ollut laittanut hihnaa kunnolla kiinni ja se irtosi pannasta, mutta ei kyllä se pannan metalliosa petti. Onneksi oltiin niinkin hiljaisessa kylässä että vain yksi auto siihen risteykseen satui ja sekin tietenkin ajoi hyvin hiljaa ja kerkesi nähdä Murun. Siinä sitten hetki meni kun yritettiin sitä kiinni saada, tosin meidän onneksemme Muru on vielä niin pentu että kun kyykistyi maahan ja huusi nimeltä juoksi se suoraan syliin. Kiepautettiin siinä sitten kaulapannan ympäri hihna jotta saataisiin Muru talutetua kotiin asti.

Vähän aikaa siinä sitten taas käveltiin kävelytiellä ison tien vieressä, kunnes tajuan että koira on taas irti. Ja tällä kertaa ilman mitään. Koko kaulapanta nimittäin katkesi. Kaiken lisäksi miulla oli vielä Siirikin juuri sillä hetkellä toisessa kädessä, joten taisi siinä pari kirosanaa tulla sekä miulta että äitiltä, ja ei muuta kuin Siiri äitin käteen ja miä kyykyyn huutelemaan. Tällä kertaa oli onneksi sama juttu ja Muru juoksi suoraan syliin. Oli vain semmoinen pieni epätoivoinen olo siinä kohtaa kun istuin keskellä kävelytietä vilkas koiranpentu ilman mitään varusteita sylissäni. Suunnitelmissa oli soittaa papalle että tuleppas hakemaan meidät täältä että pennulla ei ole enää ehjää kaulapantaa, kunnes tajusin, että Siirillä on sekä valjaat että kaulapanta joten voimme laittaa Siirin kaulapannan Murulle loppumatkaksi! Siinä sitten säädettiin Siirin kaulapanta pienemmälle niin saatiin Murukin kotia asti talutettua.

Tästä reissusta ei siis jännitystä puuttunut! Meidän onneksemme kuitenkin kylä on hyvin hiljainen näin talvisin eikä kohdallemme sattunut kävelijöitä tai koiria, joten vähällä selvittiin. Mutta nyt on kuvien vuoro!

1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.

10.

11.
12.


13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

21.

22.

23.

24.

25.

26.

27.

28.

29. 
30.


31.

32.

Mikä näistä oli lempparikuvasi?