torstai 8. syyskuuta 2016

Kolilla 2.-4.9

Perjantai 2.9.2016

Koulun jälkeen pakkasimme itsemme, koiran sekä kaikki meidän tavaramme autoon ja lähdimme matkaan noin kello kolme. Kaikkein eniten Siirin kanssa pelotti yli kolmen tunnin automatka, Siiri kun ei tunnetusti pidä edes puolen tunnin automatkoista. Matka meni kuitenkin tosi hyvin, kerran pysähdyttiin jotta Siiri sai hieman jaloitella ja tehdä tarpeensa, mutta muuten mentiin hienosti koko matka. Siiri jopa välillä ihan makoili omassa häkissään, mitä se ei yleensä automatkoilla tee! Perille päästiin siis joskus puoli kahdeksan maissa, jolloin Siiri oli jo hyvin väsynyt matkustamisesta. Matkamme tarkoituksena oli siis juhlia Mummini synttäreitä yhdessä sukulaisten kanssa, ja jo perjantai-iltana kokoonnuimme Vanhan koulun majatalon (paikan, jossa yövyimme Kolilla) saliin nostamaan Mummille maljat ja syömään kakkua. Siiri pääsi tietysti mukaan saliin, yksinkään kun en sitä uskaltanut jättää, mutta niin ihanasti se nukkui siellä koko illan pöydän alla, eikä ollut mitään ongelmia . Yhdentoista maissa me päätettiin mennä nukkumaan, ja myös koko yön Neiti nukkui tosi hyvin!



Lauantai 3.9.2016

Lauantai aamuna heräiltiin ihan rauhassa, syötiin, valmistauduttiin päivään ja käytettiin Siiri ulkona. Jo aamupäivästä me kuitenkin pakattiin koko suku ja koira autoihin ja suunnattiin Kolin kansallispuistoon ulkoilemaan. Ensiksi täytyi kuitenkin mennä hieman ylöspäin hissillä, josta koira suoriutui todella mallikkaasti! Hieman myös alkoi ensimmäinen ohjelma numero jännittämään, sillä Mummini oli varannut meille liput "elokuviin" jonne Siiri myös tuli mukaan... Elokuvassa tosiaankin näytettiin video pätkää Kolista, ja koko elokuvan ajan Siiri nukkui jaloissani auditoriossa, ainoastaan kovassa ukkoskohdassa Siiri hieman hätkähti ukkosta, mutta muuten meni tosi hyvin. Elokuvan jälkeen lähdettiin kiipeämään ylöspäin, ja tarkoituksena oli mennä ensiksi Ukko-Kolille, jossa oltaisiin nostettu Mummille jo reissun toiset maljat, mutta koska Kolilla oli juuri silloin menossa Tuntemattoman sotilaan kuvaukset, ei me heti päästykään sinne, vaan vaihdettiin suunnitelmia niin että maljat mentiin nostamaan Akka-Kolille, josta vielä suunnattiin Paha-Kolille katselemaan maisemia. Sen jälkeen päästiin vielä hetkeksi itse Ukko-Kolille, mutta sitten meidät häädettiin pois elokuvan kuvauksien jatkuessa. Maisemat olivat kyllä aivan upeat ihan kaikkialla, ja Siirikin tykkäsi ulkoilusta. Korkeanpaikan kammoakaan ei kyllä tuolla koiralla ole, niin reippaasti se meni kaikkialle... Sekin reissu sujui siis oikein mallikkaasti Siiriltä!

Tämän ulkoilun jälkeen lähdettiin käymään meidän majapaikassamme hieman lepäämässä ja siistiytymässä ennen syömään menoa. Lähdettiin siis iltapäivästä syömään yhdelle "Huolto asemalle" (?) jossa oli ulkopuolella koiraparkki, johon me jätettiin Siiri. Koiraparkki oli siis ihan pieni koiran tarha, johon uskallettiin jättää Siiri syömisen ajaksi, aina välillä kun joku meistä kävi sitä katsomassa. Siellä se siis nökötti meidän syömisen ajan ihan nätisti, ainakin niin luulisin. Syömisen jälkeen suunnattiin takaisin majatalolle. jossa hieman taas levättyämme kokoonnuimme taas saliin tietovisaan ja runokaraokeen, koiran kanssa tietysti. Siinä vaiheessa päivää Siiri oli jo taas niin väsynyt kaikesta päivän aktiiviteeteistä, että tyytyi vain taas nukkumaan pöydän alla, odottaen lähtöä iltapissille ja siitä sitten nukkumaan. Nukkumaan lähdettiinkin jo silloin joskus kymmenen aikoihin.





Kiitokset yhteiskuvista Äidilleni 















Rappusia Siiri kulki tosi paljon viikonlopun aikana, ja vieläpä tosi nätisti verrattuna siihen ettei se niitä juurikaan ole kulkenut!
Sunnuntai 4.9.2016

Sunnuntai aamunakin heräiltiin ihan rauhassa ja tehtiin kaikki aamutouhumme, mutta koska sunnuntaille ei ollut enää mitään ohjelmaa luvassa, lähdettiin me jo kymmenen aikoihin kotia päin. Taas mentiin yhden pysähdyksen taktiikalla, ja kotona oltiin iltapäivällä kahden maissa. Siinä menikin sitten koko loppu päivä levätessä!

Tähän loppuun täytyy kyllä sanoa, että miä oon ihan älyttömän ylpeä tuosta miun hurtasta En ois voinu ikinä uskoa, että koko reissu menee noin hyvin kun se meni, ja Mumminikin sanoi että Siiri saa toistekkin lähteä mukaan reissuun!

Oletteko te käyneet koskaan Kolilla? Tai haluaisitteko käydä?

PS. Instagramista @villimeininki löytyy parit videopätkät sekä kuva, kun oltiin lähdössä!

2 kommenttia:

  1. No noiden maisemien perusteella: kyllä hsluaisin käydä! Ja oikein kivoja kuvia😊

    ajatukset-sanoiksi.blogspot.fi

    VastaaPoista

Kiitos kun luit postauksen! Toivottavasti kommentoit mielipiteesi postauksesta!

YLEISTÄ
♥ Siiri, suomenpystykorva/lapinporokoira/labradorinnoutaja, s. 29.1.2012
♥Minä (Vilma Kotro), s. 6.6.2001
♥Kamerani, Canon EOS 600D

Huomioithan, että kommentti tulee näkyviin vasta kun olen hyväksynyt sen!